Hamppu, biodiversiteetille hyödyllinen kasvi

Entä jos kasvi, joka tunnetaan kuiduistaan ja kannabinoideistaan, olisi myös hyödyllinen viljelymaille? CBD-hamppu voi vähentää tiettyjen tuotantopanosten tarvetta, peittää maaperän nopeasti ja sopia osaksi viljelykiertoa. Katsotaanpa siis yhdessä, mistä on kyse.

Muistettavat asiat

• Hamppu peittää maaperän nopeasti ja voi kilpailla rikkakasvien kanssa, mikä voi vähentää rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä.
• Se voi olla osa maatalouden viljelykiertoa ja edistää viljelykasvien monipuolistamista.
• Sen vesi- ja lannoitustarpeet vaihtelevat.

Kasvi, joka jättää vain vähän tilaa rikkaruohoille

Lajikkeesta, kylvötiheydestä ja viljelyolosuhteista riippuen kasvit voivat nopeasti täyttää rivien välisen tilan. Lehdet ottavat tällöin suuren osan käytettävissä olevasta valosta, kun taas kasvillisuus rajoittaa maahan pääsevän valon määrää.

Rikkaruohojen kannalta tämä ei ole varsinaisesti kutsu asettua alueelle. Maataloustieteellisissä tutkimuksissa hamppu kuvataan viljelykasviksi, joka pystyy kilpailemaan hyvin rikkaruohojen kanssa ja jota voidaan tietyissä olosuhteissa viljellä käyttämällä vain vähän tai ei lainkaan rikkakasvien torjunta-aineita.

Rikkakasvien aiheuttama paine riippuu maaperästä, ilmastosta, lajikkeesta, istutustiheydestä ja viljelykäytännöistä. Vakiintuneella viljelyalueella ei välttämättä ole samoja tarpeita kuin lohkoilla, joilla kasvien itäminen on vaikeaa.

Hamppu voi siis auttaa vähentämään rikkakasvien aiheuttamaa painetta, mutta se ei ole ihmelääke kaikkia ei-toivottuja kasveja vastaan.

Hamppu sopii hyvin viljelykiertoon

Viljelykierto tarkoittaa sitä, että samalla viljelylohkolle viljellään vuorotellen eri lajeja eri vuodenaikojen kuluessa. Tämä monimuotoisuus mahdollistaa ravinteiden ottojen, juuristojen sekä tiettyjen tuhoeläinten tai taudinaiheuttajien aiheuttaman paineen muuttumisen.

Hamppu voidaan sisällyttää vilja- tai palkokasvien viljelykiertoihin. Suositukset vaihtelevat viljellyn hampun lajin, alueen ja tuotantotavoitteiden mukaan.

Entä pölyttäjät?

Se on mielenkiintoinen kysymys, etenkin kun puhutaan luonnon monimuotoisuudesta.

Hamppu on tuulipölytteinen kasvi, eli sen siitepöly leviää pääasiassa tuulen mukana. Uroskukat tuottavat runsaasti siitepölyä, kun taas naaraskasvit tuottavat kukintoja, joita arvostetaan niiden sisältämien kannabinoidien vuoksi ja joista saadaan kuuluisat CBD-kukat.

Hampun viljelyä ei siis voi verrata sellaiseen viljelyyn, jonka kukat on erityisesti suunniteltu houkuttelemaan mehiläisiä nektarilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hampunviljelyllä ei olisi mitään merkitystä hyönteisille.

Teollisuushampun yhteydessä esiintyviä niveljalkaisten yhteisöjä koskeva tutkimus osoitti, että viljelmät voivat tarjota elinympäristön erilaisille hyönteisryhmille ja että niiden läsnäolo maatalousmaisemissa voi edistää käytettävissä olevien elinympäristöjen monimuotoisuutta.

Kuinka paljon vettä hamppu todella tarvitsee?

Toisinaan sanotaan, että hamppu tarvitsee hyvin vähän vettä, mutta se ei pidä täysin paikkansa.

Vesitarve vaihtelee lajikkeen, ilmaston, maaperän tyypin, lämpötilan ja kasvukauden pituuden mukaan. Hampun vesitarve on Euroopassa noin 500–700 mm vettä kasvukauden aikana, mutta paikallisista olosuhteista riippuen vaihtelu on suurta.

Hamppu tarvitsee riittävästi vettä juurtumisvaiheessa ja tietyissä kasvuvaiheissa. Kun sen juuristo on kehittynyt hyvin, se kestää suhteellisen kuivempia kausia, mutta tämä kyky riippuu myös lajikkeesta ja ympäristöstä. Esimerkiksi Välimeren alueilla kastelu voi siksi olla tarpeen.

Entä lannoitteet ja torjunta-aineet?

Sama pätee myös tuotantopanoksiin. Hamppu voi kilpailla hyvin rikkakasvien kanssa, mikä voi vähentää rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä, mutta sen ravinnetarpeet eivät ole olemattomat.

Typpi, fosfori ja kalium vaikuttavat kasvin kasvuun, ja niiden tarve vaihtelee viljelyn käyttötarkoituksen mukaan (kuitu, siemenet tai kannabinoidit). Myös maaperä, ilmasto ja lajike vaikuttavat tarvittaviin määrään.

Järkevä lannoitus alkaa siis maaperän tuntemisesta. Se, että lannoitetta lisätään järjestelmällisesti, ei tarkoita, että sato olisi parempi.

Tuotantotyyppi vaikuttaa myös kasvin tarpeisiin. Kuitukasvatuksella ei ole aivan samoja agronomisia tavoitteita kuin kannabinoidipitoisten kukkien viljelyllä. On myös otettava huomioon tuotannon nykyaikaisuus ja hamppuviljelyn innovaatiot.

Mitä torjunta-aineisiin tulee, joitakin viljelyjä voidaan harjoittaa rajoitetusti torjunta-aineita käyttäen, mikä johtuu rikkakasvien välisestä kilpailusta ja hampun kyvystä kasvaa nopeasti.