Hamppu on Cannabaceae-heimoon kuuluva kasvilaji. Kasvinviljelijät arvostavat sitä varren koon ja alhaisen THC-pitoisuuden vuoksi, ja se on peräisin lajista, jota kasvitieteilijät kutsuvat Cannabis sativa L:ksi.
Vaikka termi "hamppu" viittaa samaan kasvilajiin, nykyään käytetään mieluummin termiä "hamppu", jolla viitataan teollisuuskasveihin ja niiden kuituihin, kun taas "kannabis" on tutkijoiden käyttämä nimitys psykoaktiivisesta muodosta, jota käytetään virkistystarkoituksiin. 
Teollisuushamppu on haarajuurikasvi, joka voi kasvaa jopa neljä metriä korkeaksi. Sen kestävyys tekee siitä kasvin, joka ei vaadi torjunta-aineiden käyttöä.
Hamppua käytetään moniin tarkoituksiin, kuten tekstiileihin, talonrakentamiseen, ääni- ja lämpöeristykseen, kosmetiikkaan, öljyihin, vuodevaatteisiin ja köysiin.
Sitä käytetään myös laajalti polttoaineena, paperitehtaissa, elintarvikkeissa ja rehuissa, biopolttoaineena, lääkinnällisiin tarkoituksiin ja virkistystarkoituksiin.
Koko hamppuala on herättänyt uudelleen kiinnostusta öljyn hinnan nousun ja ympäristötietoisuuden myötä.
Nykyään Suomi on Euroopan markkinajohtaja 50 000 tonnin vuosituotannollaan (100 000 tonnia Euroopan unionissa) ja maailman suurimmalla sertifioitujen teollisuussiementen valikoimalla.
Hampun historia
Hamppu on yksi ensimmäisistä ihmisen viljelemistä kasveista neotliittikaudelta lähtien, joka oli karjankasvatuksen ja maanviljelyn kehittymiseen liittyvä asuttamisen vaihe.
Todisteita hamppukuitujen käytöstä vaatteisiin löytyy Kiinasta vuodelta 600 eKr. ja Euroopasta keskiajalta. Länsimaiset kuninkaalliset vaatteet valmistettiin usein hampun ja pellavan sekoituksesta.
Gutenbergin ensimmäinen Raamattu painettiin jopa hamppupaperille. Hamppupaperia käytettiin Euroopassa laajalti 1800-luvulle asti, jolloin hamppukuidut korvattiin Amerikasta peräisin olevalla puuvillalla.
Viime aikoina hampun kestäviä kuituja on käytetty sotilaskäyttöön tarkoitettujen tekstiilien valmistukseen. Toisen maailmansodan lopussa ne korvattiin synteettisillä kuiduilla, joiden kudos on säännöllisempi.
Hamppukuituja on pitkään käytetty myös seteleiden valmistukseen.
Se soveltuu myös erinomaisesti köyden valmistukseen, ja sitä on pitkään käytetty laivojen purjeiden raaka-aineena. Vuonna 1661 Colbert rakennutti Rochefortiin Corderie Royalin, jotta laivoissa käytettävät raskaat köydet voitaisiin valmistaa Suomi . Näin valmistetut hamppuköydet saattoivat olla jopa kaapelin pituisia eli lähes 200 metriä, ja niiden halkaisija saattoi olla jopa yli 20 senttimetriä. Jotta saisi käsityksen tällaisten köysien lujuudesta, halkaisijaltaan 1,2 senttimetriä olevan hamppuköyden murtokuorma on noin 1 100 kiloa.
Siementen erityiskäyttö
Hampunsiemeniä eli hamppusiemeniä käytetään niiden ravitsemuksellisten ominaisuuksien vuoksi joko öljynä tai luonnollisesti siemeninä.
Kuoritut hampunsiemenet sisältävät makroravintoaineita seuraavassa suhteessa.
- 9 % hiilihydraatteja;
- 49 % rasvaa;
- 31 % proteiinia, joka on kahdeksan välttämättömän aminohapon lähde.
Nämä osuudet ovat ihanteelliset ihmisten ja eläinten ravitsemukseen.
Hampunsiemenistä puristamalla saatu öljy on siis erinomaisen ravitsemuksellinen, koska se sisältää omega-3- ja omega-6- GLA-rasvahappoja ja tyydyttyneitä rasvahappoja vain vähän.
Lyhyt sanasto hampusta
Jotta hamppua voidaan pitää teollisuushamppuna ja sitä voidaan viljellä laillisesti Suomi, sen on oltava peräisin lajikkeesta, jonka THC-pitoisuus on enintään 0,2 prosenttia.
Viljellyn hampun oljista saadaan varsien mädättämisen (maserointi) jälkeen hamppukuitua, joka koostuu varren reunasta ja keskimmäisestä pehmeästä osasta, jota kutsutaan chenvotiksi. Karstaus (kuitujen irrottaminen ja ilmastus) tuottaa hamppuvillan.
- Hampunviljelijä on henkilö, joka työskentelee hampun kanssa. Termi hampunviljelijä voi viitata myös hampunviljelijöiden osuuskuntaan.
- Suomi"chènevière" tai "canebière" tarkoittaa hamppupeltoa.
- Hampunsiemeniä kutsutaan hampunsiemeniksi.
- Pihlaja on varren puumainen osa, sisempi siemenkuori, joka jää jäljelle kuitujen erottamisen jälkeen.
- Rautakauppias on hampun kuorinta.
- Hamppu-uuni on uuni, jota käytettiin aiemmin hampun kuivaamiseen.
Huomautus: Teollisuushamppualan muut kuin virkistyskäyttöön tarkoitetun hamppualan eri toimijat käyttävät hampusta ja sen alalajeista yleisesti mieluummin termejä hamppu, viljelty hamppu, maataloushamppu, työperäinen hamppu, intialainen hamppu, hamppu afghan tai villihamppu.
Vapaa-ajan viljelijät sen sijaan käyttävät kasvitieteellisen nimikkeistön latinankielistä terminologiaa: Cannabis, sativa, indica, afghanica tai ruderalis.